lauantai 30. marraskuuta 2013

Varjo-arvonta!



Ystäväni varjo on sarjakuva, joka sai alkunsa kotoisasta "muuten vaan" -piirustelusta. Luonnostelen yleensä sarjakuvat lyijykynällä ja tussaan ne sitten valopöydällä puhtaiksi. Varjotytössä jatkoin vain luonnostelua pidemmälle ja jätin tussaamisen pois. Ja niin syntyivät pienimuotoiset työt "Sydänystäviä" -näyttelyyni vuonna 2008 sekä pienkustanne Äänetön.

Osallistuin Fumetton sarjiskilpailuun 2009 viidellä sivulla, jotka lopulta päätyivät ensimmäisen Varjo-albumin ensimmäisiksi sivuiksi. Kilpailussa ei käynyt mitenkään, mutta hahmot jäivät elämään. 2010 ilmestyi Suuren Kurpitsan kustantama Varataivas ja 2012 Elena Santana Guevaran kanssa yhteiskustanteena sarjakuvaa ja kielioppia kietouttava Una aventura en español. Sarja ilmestyi strippimuodossa vuoden 2010 ajan Nemi-lehdessä sekä vuosina 2009-2012 Rytmi-lehdessä.

Parivaljakko on myös varjostanut näyttelyissä sekä koti- että ulkomailla.

Varjo-mallistoon kuuluu sarjakuvien lisäksi niin koruja, paitoja kuin kauppakassiloitakin. Sekä käsinpiirretyillä originaalikuvilla että tulostusprinttipainokuvilla. Valitse omasi!

Onko Ystäväni varjo sinulle tuttu; oletko lukenut sarjakuvia tai nähnyt näyttelyitä? Vai ovatko hahmot täysin uusia tuttavuuksia, joihin kenties haluaisit tutustua? Kaikkien kommenttinsa jättäneiden kesken arvotaan yksi, joka saapi joko valitsemansa Ystäväni varjo- tai Varataivas-albumin (niitä on vielä ihan muutama jäljellä), korun tai kauppakassin. Tai jonkin noista muista koruseteistä.

Arvonta suoritetaan ensi viikon sunnuntaina, 8.12.

Tytön hame loistaa pimeässä. Kaulanauhan pituus n. 61 cm. 

Tytsyjä löytyy niin koruina kuin avaimenperinäkin. 


Ja tämmöisenäkin koruna. 






Kassistrippejä on erilaisia. 




keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Graafinen novelli

Veljeni vinkkasi minulle alkusyksystä "Comic books and graphic novels" -luentosarjaa Jenkkiläisessä Courseran nettiyliopistossa. Ja olipa se vaan innostava ja mielenkiintoinen! Eilen sain kurssista ihan virallisen todistuksenkin, hiphei!

Olenpa sitten ilmoittautunut myös kuudelle muulle Courseran tarjoamalla nettiluentosarjakurssille. Laadukasta oppimista lähes omassa aikataulussa (useisiin - ellei kaikkiin? - kursseihin kuuluu muutamia esseetehtäviä ja/tai monivalintatenttejä).

Jos siekin haluat sivistää itseäsi, niin katopa mitä olisi Courserassa tarjolla.





Päästin itseni vähän helpommalla ja lähetin sarjakuvatehtäväksi jo aiemmin tekemäni sarjiksen. 

tiistai 26. marraskuuta 2013

Qui-Gon Jinn

Meillä eletään päivittäin sotaa, Tähtien Sotaa. Täällä kaukaisessa galaksissa seikkailevat niin kaksivuotiaat Darth Vader ja Darth Maul kuin milloin Obi-Wan Kenobi, Luke Skywalker kuin Qui-Gon Jinnkin. Viimeksimainittu on kuusivuotiaan tämän hetkinen suosikki, koska "se on vaan niin kova ja hauska".

Poika on kova leikkimään Tähtien Sotaa myös legoilla. Eilen illalla vietimme jokusenkin tovin etsien netistä legopakettia, jossa olisi mukana mahtava Qui-Gon. Joulukin kun on tulossa. Qui-Gon -paketillisia muutama löytyikin, mutta koska ne olivat vuosia sitten julkaistuja ja siten harvinaisempia ja vaikeahkosti löytyviä, maksoivat hieman liikaa.

Muttahei, eipä hätä ollut sen näköinen! Tyyppejä pojalla nimittäin riittää, ja Luke ja vanha Obi-Wan myös (nuori pitäisi vielä kehitellä), ja minulta löytyy vedenkestäviä mustia tusseja. Joten perusperttilegosta Qui-Gon Jinniksi:

Varapää oli hyvä olla mukana.

Qui-Gon ottaa rennosti, kun torso kuivattaa vastavärjättyjä hiuksia. 

Qui-Gonin on helppo hymyillä. 

Olen myös ommellut pojalle Darth Vader - ja Han Solo -asut, ja justiin äsken - minkäpä muunkaan kuin - Qui-Gon Jinnin. Äitiyden yksi parhaita puolia on se, että voipi väkerrellä tällaisia! Jee!

"I'm not testin you, Obi-Wan. Life tests you! Every day it brings you new chances for triumph or defeat. And if you pass the test, it doesn't make you a Jedi. It makes you human."
- Qui-Gon Jinn Obi-Wan Kenobille

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Simppeleitä

Tonttupajan koruvalmistamolta tänään:

VARJO, hamppunyörin pituus säädettävissä haluamalleen pituudelle.


LENTO, kaulanauhan ympärysmitta n. 38 cm, lukkokiinnitys. 



lauantai 23. marraskuuta 2013

Tyyppi

TYYPPI tykkää karkeista ja puhelimista.




AJATON -rannekoru, säädettävä. 



Riento

Ja pajatus on jatkunut taas jo heti aamusta. Tässä muutama tulos.

RIENTO-pussukka, koko n. 20x16 cm. Kääntövuorellinen.



VIENO -korusetti. Kaulanauhan pituus n. 80 cm. Sormus säädettävä. *MENNYT.



VIENO -sormus, II. Säädettävä. 





perjantai 22. marraskuuta 2013

Hukka

Pöntiäisen kaveri HUKKA on myös kova puijari.


Ja ihan mahdoton syömäri. 


HUKAN koko n. 20 x 20 (jos noin kolmio nyt sellainen pystyy olemaan). 

Puijaus

Toinen tyttö teki sen eilen ensimmäistä kertaa: huijasi olevansa siskonsa. Kaksivuotias sanoi ihan pokkana olevansa toinen - tosin toinen korjasi heti itse olevansa itse. Kujeilut ovat alkaneet!

Tuntemattomammat kysyvät usein meiltä tai tytöiltä kumpi heistä on kumpi. Tai esittävät epävarmoina veikkauksia henkilöllisyyksistä. Isäni (joka siis on identtinen kaksonen) on sanonut sen olleen ärsyttävää. Yksi kaksosystäväni taas kertoi harmistuneensa eritoten silloin, jos oma poikaystäväkään ei joskus erottanut siskoksia toisistaan.

Jokaiselle ihmiselle on tärkeää tulla kohdatuksi omana itsenään, tunnistettuna ja huomattuna omaksi itsekseen. Ehkä se kaksosilla on vielä korostetumpaa, niputusta kun kuitenkin tapahtuu heidän kohdallaan koko ajan.

Ja siltikin: kuulemma se on myös ollut mukavaa, se ihmisten puijaus.

Kaksoset.  


torstai 21. marraskuuta 2013

Poentiaeinen

Tonttupajalta terve, taas!

Miksi PÖNTIÄINEN näyttää niin syylliseltä?


No, eipä ihme. 


Mieheni muistaa aina kertoa, miten hänellä oli pienenä pehmopupu, jossa oli vetoketjullinen tasku. Pienimies piilotti pupun sisuksiin kallisarvoiset suklaansa ja kävi iloisna pupuaan halaten nukkumaan. Ja kuinkas sitten kävikään? Niin.

Mitä opimme tästä?

Piilota vain kääreellisiä suklaita.

Pöntiäinen on kooltaan n. 20 x 15 cm, sinne mahtuu siis piilottamaan suklaita vähän enemmänkin. Syyllisiä kavereita tulossa piakkoin!


tiistai 19. marraskuuta 2013

Korui

Olen aloittanut tonttupajailun. Sen tuloksena ensialkuun koruja.

"ILO" -korusetti. Kaulanauhan pituus säädettävissä. Rannekoru kuminauhaa.


"JALO" -korusetti. Kaulanauha silkkinauhaa, solmittavissa itse haluamaansa pituuteen. Rannekoru kuminauhaa. *MENNYT.



"ELO" -korusetti. Kaulanauhan ympärysmitta n. 19 cm, pujotettava korulukko. Rannekoru kuminauhaa.



"PALO" -korusetti. Kaulanauhan ympärysmitta n. 60 cm. Rannekoru kuminauhaa.



"SULO" -korusetti. Kaulanauhan ympärysmitta n. 68 cm. Rannekoru kuminauhaa. *MENNYT.


"VALO" -korusetti. Kaulanauhan ympärysmitta n. 40 cm, kuminauhaa.


Jos haluat ilahduttaa itseäsi tahi läheistäsi koruilla, otahan yhteyttä [annemuhonen (at) gmail.com]. Loppuvuoden tilauksiin "Ada - Pohjan kruunu" tai "Ada - Tämä päivä" -sarjakuva-albumi kaupan päälle. 

Muista myös "Toinen toista" -koru.



perjantai 15. marraskuuta 2013

Blogystävä

Joitain blogeja lukiessa tulee ajateltua, että "olispa kiva olla tuon kaveri". Kun se kertoo juttuja jotenkin niin hauskasti, ja sen kuvatkin on kivoja, ja onpa se muutenkin pirtsakka. Ja olispa hauska vaihtaa sen kanssa ajatuksia kaikenmaailman jutuista kahden keskenkin. Samalla tavalla olen ajatellut joistain muistakin.

Niin kuin venyttelyjumppaohjaajastani. Että kuunteleekohan se niitä koostamiaan venyttelyjumppacd'eitä kotonaankin; onko ne sen lempibiisejä; tai jos se kuulee ne biisit nyt jossain muualla, niin ajatteleeko se silloin aina töitä - tai jotain yksittäistä hassua tapahtumaa, jos vaikka joku onkin pieraissut venyttelyjumppatunnilla juuri samalla, kun Adele on laulanut?

Joistain ihmisistä, jotka ovat esim. ostaneet joitain vauvatavaroitamme olen myös ajatellut, että "olispa tuota kiva tavata joskus muulloinkin". Ja joitain ollaan tavattukin, jee.

Se on vaan aina, että miten sen asian ilmaisisi niin, ettei kuulostakin jotenkin oudolta tai hämärältä. Että jos jollekin blogityypille kirjottaisi, että oltaisko kavereita, niin miten se siihen suhtautuisi. Tai miten se venyttelyjumppaohjaaja reagoisi, jos sitä kysyisi kaveriksi tunnin jälkeen. Tai että jos joku tulee ostamaan turvaistuimia, niin ettei se luule, että siihen kuuluu kaupanpäällisenä pakosti kaveruus.

Höh.

Olen käsitellyt dilemmaa aiemmin sarjakuvassakin. Enkä tullut hullua hurskaammaksi.

Ehkä tämä kaikki pohdinta johtuu vain siitä, että ollaan taas vähän nuhassa. Ja yksi kiva ystävä muutti kauemmaksi, eikä olla nähty aikoihin.

Höh.



sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Uhma-ahma

Uhma kuulostaa vähän niin kuin ahmalta, vähän vieraalta ja arvaamattomalta. Meillä vierailee nykyään aina välillä sellainen. Sekä pienempänä että isompana.  

Tytöt ovat leikkineet tähän asti suht sopuisasti. Kahden vuoden lähestyessä omat tavarat alkoivat olla tärkeämpiä. Kun toinen sai nimikoidusti jonkin lahjan, se myös oli hänen - ei missään nimessä siskon.

Kaksivuotislahjaksi kumpikin sai kirjan, toinen numerokirjan, toinen Muumien kellokirjan. Muumien kellokirjassa on jännät viisarit, joita kumpikin tahtoo vääntää - mutta se on vain toisen. Kun kiinnitin toisen huomion omaan numerokirjaansa, kellokirjakaksonenkin halusi katsoa sitä, mutta sehän ei tietysti käynyt päinsä - sehän oli toisen. Huuh.

Vaikka joidenkin tutkimusten mukaan kaksoset oppivat jakamaan tavaroita aiemmin kuin yksöset, omien kapistusten tärkeyttä ei voi olla huomioimatta. Eräs haastattelemani kaksonen sanoi, että heilläkin omat esineet olivat kenties tärkeämpiä kuin muilla sisaruksilla; elo on muuten niin yhteistä, niin on hyvä olla edes jotain täysin ja ainoastaan omaa.

Onneksi uhma-ahmailun lisäksi tytöt osaavat myös halata, pussata ja silitellä toisiaan. Kuten myös se kuusivuotiaskin.


perjantai 8. marraskuuta 2013

Jännää

Olen tiennyt Bookcrossingista, mutta en postikorttisemmoisesta - ja nyt löysin tällaisen - jännää! Jännää on myös se, että samainen sarjakuvahahmoni, Ada, lähti viikko sitten viemään Vauvakassikeräyskassiani eteenpäin, Sortavalaan tai Rakvereen. Jännää.



Olen aina pitänyt ajatuksesta, miten ihmiset löytävät kirjoja ja hahmoja. Joskus ostaa jonkin kirjan vain pelkän kannen perusteella ja se on ihan mahtava - joskus taas kansi on vain mahtava, sisältö ei niinkään. Bookcrossing, "Kirjojen vapautusliike", on tällaisen kirjahamstraajan mielestä myös ideana ihan huippu: kun olet lukenut kirjan, päästä se vapaaksi löytämään uusi ihastunut lukija. Jos vain voit.

Vapautimme Elena Santana Guevaran kanssa yhden tekemämme Una aventura en español -kirjan Helsinki-Vantaan lentokentälle viime vuonna. Löysiköhän sitä kukaan?



---------------------------------------------

NEAT

I've known about Bookcrossing but never heard about postcard-one - and then I found this - neat! It's also neat that the same character of mine, Ada, went to transport my Babybag ingathering forward, to Sortavala or Rakvere. Interesting.

I've always liked the idea how people find books and characters. Sometimes you buy a book by its covers and it's awesome - sometimes just the cover is awesome, and the content isn't. Bookcrossing, Liberation of books, is a fabulous idea for a bookhoarder like me: when you've finished reading the book you can let it free to find someone else to love it. If you can.

Elena Santana Guevara and I freed our Una aventura en español book last year in the Helsinki-Vantaa airport. I wonder did anyone find it?



tiistai 5. marraskuuta 2013

Imetyksestä

Työskentelen parhaillaan Toinen toista -kirjan jatko-osan kanssa. Teos keskittyy ensimmäiseen vuoteen kaksosten kanssa. Millaista se on ja miten siihen kannattaa varautua - tai voiko siihen edes varautua? Jokainen kaksonen ja jokainen perhe on omanlaisensa; mikä toimii yhdellä ei välttämättä suoraan toimi toisella. Ja lopulta, jokainen löytää oman tapansa toimia - ja se toimiva tapa on juuri se oikea teille.

Täysimetin molempia kaksosiani puolivuotiaiksi. Sen jälkeen, edelleenkin, imetys on osa päivittäistä lisäravintoa. Kaksosten imetys ei siis sinällään ole oikeastaan sen hankalampaa tai mystisempää kuin yksösenkään. Välillä imetys tapahtuu yksitellen (tai siis kaksitellen) välillä tuplaten (siis kolmiten). Kumpikin vauva syö omalla tavallaan, omaan tahtiinsa. Tärkeintä on mielestäni toimia, kuten itse parhaaksi näkee. Jos haluat imettää tupliasi, imetä, sanoivat ulkopuoliset mitä tahansa ("eihän se voi onnistua", "maito ei varmasti riitä"). Jos pulloruokinta on teidän kannaltanne toimivinta, käytä sitä. 

Imetyksen tuki ry antaa tietoa ja tukea imetykseen. Ovat koostaneet erilaisista imetystarinoista nyt myös oman kirjansa - ja eri kauniit nettisivut